maanantai 11. heinäkuuta 2016

Ihmisen minän rakenteen mallintaminen olio-ohjelmoinnin avulla

Im: "Suurten tunteiden puhuessa järjen hiljainen ääni vaikenee."
Niin, sitä sanotaan couen laiksi:

"Tunteen ja järjen ollessa ristiriidassa tunteet ylikirjoittavat (*) järjen."

Im: "Ja ihminen kuitenkin on tunneolento, ei järkiolento."

Ruukinmatruunan ajattelu edustaa todellisuuden mallintamista liiallisen yliyksinkertaistamisen avulla, jota myös mustavalkoiseksi (kaksijakoiseksi) ajatteluksi kutsutaan:

1. Musta:        Ihminen on tunneolento
2. Valkoinen:  Ihminen on järkiolento

Reality check
: Ihminen on järkiolento (ainut nisäkäs maapallolla, jolla on järki). Ja lisäksi ihmiselle on evoluution kautta periytynyt taipumus käyttäytyä eläimellisesti silloin kun tunne ylikirjoittaa järjen (ts. silloin kun Couen laki toteutuu). Toisin sanoen, ihminen käytännössä horjahtaa järkiolennosta tunneolennoksi aina kun ihmisen minä niin haluaa.

Ihmisen mieli (minä) on siis prosessi, jossa (couen lain ollessa kyseessä) tunne -ja järkiprosessi kamppailevat, ja tunneprosessi voittaa, jonka seurauksena ihmisen käyttäytymienen on tunnepohjaista (käyttäytymisen motiivit sijaitsevat "minä" -tasolla).

Ihmisen minä sijaitsee tunnetasolla, siis sillä samalla tasolla missä myös eläinten "ajattelu" sijaitsee. Samalla tunnetasolla sijaitsee (tieteellisen ihmiskäsityksen mukaan) myös ihmisen "pahuus".

Hyvyys puolestaan sijaitsee järkitasolla, jossa sijaitsee myös sanoista koostuvien ajatusrakennelmien avulla (parhaassa tapauksessa) oikein mallinnettu todellisuus.

Jos järkitasolla sijaitsevissa ajatusrakennelmissa on virhe (bugi), niin silloin järkitason ajattelu voi johtaa myös pahuuteen, mutta se johtuu vain järkitason ajattelussa olevasta virheestä eikä siis siitä, että pahuus sijaitsisi järkitasolla! Tiede (ilmeiset tosiasiat) eivät ole hyviä eivätkä pahoja, ne vaan ovat. Tiede ei siis sijaitse hyvä-paha -akselilla, eikä sitä pidä yrittää sinne tunkea.

*) Ylikirjoittaminen on ohjelmoinnissa käytetty termi. Esim. mvc -mallin mukaisessa java -ohjelmoinnissa "@overwrite" -annotaation avulla kerrotaan, että kyseisellä annotaatiolla merkityn (itse kirjoitetun)  metodin avulla ylikirjoitetaan periytetyssä luokassa sijaitsevan samannimisen metodin valmis ja oletusarvoinen toiminnallisuus.

Itse kirjoitettu ja "@overwrite" -annotaatiolla varustettu metodi siis mahdollistaa oletusarvoisesta toiminnallisuudesta poikkeamisen. Siis ko. metodin räätälöinnin juuri omaan tarpeeseen sopivaksi.

Ihmisen tapauksessa Coun laki mallinnetaan java luokkien avulla näin:

import geenit.*;
public class Tunteet implements SimpanssinGeenit{

   public boolean ajattele(TodellisuusmalliVO tmvo){
      // Tunnetason minälähtöinen (subjektiivinen) ajattelu tapahtuu
      // tässä metodissa. Siis esim. ihmisen minän halujen ja pelkojen ohjaama "sanaton ajattelu".
      // Tähän metodiin ei tarvitse kirjoittaa itse mitään toiminnallisuutta, koska tarvittava
      // toiminnallisuus on geneettisesti periytynyttä, siis tämä metodi on aivoilla varustettujen
      // elävien olentojen sovellusarkkitehtuuriin kuuluva valmiskomponentti.
      ...
   }
}


- - - 



/* Tässä luokassa saa käyttää vain todellisuuden kanssa yhteensopivia luokkia, siksi vain  tiede -pakettirakenteen alta löytyvät luokat ovat sallittuja:
*/
import tiede.*;
public class Järki extends Tunteet implements IhmisenAinutlaatuisetGeenit{


// Oletusarvoisesti ja pohjimmiltaan (siis ihmisyksilön synnyttyä) hänen muistinsa on tyhjä ja
// hänen sanavarastonsa koko on nolla, jonka vuoksi sanojen käyttämiseen perustuva "Järki" -tason
// -ajattelu ei ole vielä mahdollista. Siksi oletusarvoisesti (siis lähtötilanteessa) tabulaRasa
// -muuttuja täytyy alustaa arvoon true:
boolean tabulaRasa = true;

// "Tietoisuus" -luokan konstruktori luo "Järki" -olion kutsumalla tätä konstruktoria:
public Järki(float ikäVuosina ){
    // Käsitteellinen (sanavaraston käyttöön perustuva) ajattelu on mahdollista vasta minätietoisuuden
    // synnyn jälkeen, siis noin 18kk iästä alkaen:
    if( ikäVuosina > 1.5){
        tabulaRasa = false;
    }
}

   @overwrite
   public boolean ajattele(TodellisuusmalliVO tmvo){

      boolean paluuarvo = false;

      if( tabulaRasa == true ){
          // Ennen minätietoisuuden syntymistä vain "Tunteet" -tasolla tapahtuva ajattelu on mahdollista:
          return super.ajattele();
      }

      // Järkitason ajattelu, siis tieteellinen (objektiivinen) ajattelu tapahtuu tässä metodissa.
      // TODO: Kirjoita tähän metodiin toiminnallisuus, jonka avulla pystyt ylikirjoittamaan
      // tunnetasolla tapahtuvan oletusarvoisen (eläimellisen) ajattelun [2]. Aikaa tämän metodin kirjoittamiseen
      // on koko elämä!  :)  
[3]      
    ...
      // Oletusarvoisesti järki antaa luvan tunnetasolla tapahtuvaan ajatteluun, siksi tunnetason ajattele -metodin kutsuminen ei ole oletusarvoisesti if -ehdon sisällä:
      paluuarvo = super.ajattele();

      // Oletusarvoisesti järkitasolta palautetaan se sama. mitä tunnetason ajattelu palauttaa, ja luullaan paluuarvoa järkitason ajatteluksi (järjen ääneksi), vaikka paluuarvo on oletusarvoisesti ja tosiasiallisesti peräisin tunnetasolla sijaitsevasta ajattele() -metodista:
      return paluuarvo;
   }
}

Edellä olevan luokkamallinnuksen perusteella on ilmeistä, että ennen sanojen oppimista ihminen (lapsi)  käyttää vain "Tunteet" -luokassa sijaitsevaa "ajattele" -metodia omassa ajattelussaan (ihminen on tällöin ns. "tabula rasa" [1]).

Kielen oppimisen myötä ihmiselle tarjoutuu mahdollisuus mallintaa todellisuutta järkitasolla sijaitsevan "ajattele" -metodin avulla. Normaalilla impulssikontrollilla varustetun ihmisen ajatteluthread käy ensin ( @overwrite -annotaatiota seuraten) pyörähtämässä järkitasolla sijaitsevassa "ajattele" -metodissa.
Mikäli järkitasolla sijaitseva "ajattele" -metodi tulkitsee parametrinä annetun todellisuumallin (tmvo) datasisällön sellaiseksi, että tunnetason toiminnasta ei ole kenellekään mitään haittaa, voidaan kutsua Tunne -luokassa oleva saman nimistä metodia:

super.ajattele(tmvo);

Näinollen, järkitason ajattelu ei sulje pois sitä, etteikö ihminen voisi ajatella myös tunnetasolla! 

Ruukinmatruuna on siis väärässä, kun hän opettaa bloginsa lukijoille, että stoalaisuus tekee ihmisestä robotin. Reality check: Oikein ymmärrettynä stoalaisuus tekee ihmisestä harkitsevasti tunteellisen.

Jos taas ihmisen impulssikontrolli on heikentynyt, ajatteluthread ei käy lainkaan järkitasolla sijaitsevassa "ajattele" -metodissa, vaan siirtyy suoraan tunnetasolla sijaitsevaan "ajattele" -metodiin.

Alkoholi heikentää ihmisen impulssikontrollia, ts. poistaa "@overwrite" -annotaation "Järki" -tasolla sijaitsevast "ajattele" -metodista.

Tämän vuoksi suomen vankilat ovat täynnä vankeja, jotka ovat tehneet rikoksensa kännipäissään. Tyypillinen henkirikos on sellainen, jossa suuttumuksen puuskassa ("Tunne" -tason "ajattele" -metodissa) humalainen mies tappaa parhaan kaverinsa, ja katuu tekoaan ollessaan selvinpäin.

Ruukinmatruna tulkitsee tämmöiset tapaukset ihmisen pahuudesta johtuvaksi (sjoittaa ihmisen hyvä-paha -akselille).

Minä tulkitsen ko. tapaukset todisteeksi ihmisen eläimellisestä alkuperästä. Sijoitan ko. ihmiset samalle akselille missä eläimet sijaitsevat, ts. ymmärrän ja tulkitsen nämä tapaukset biologian, enkä uskonnon näkökulmasta käsin.


-------


1.  "When a man is born, the Stoics say, he has the commanding part of his soul like a sheet of paper ready for writing upon." (https://en.wikipedia.org/wiki/Tabula_rasa)

2. "Yksi keskeisiä kehitykseen liittyviä vaiheita on itsekontrollin syntyminen ja siihen liittyvän välittömän tyydytyksen siirtäminen. Tällainen kyky osoittaa, että lapselle on kehittynyt jokin sellainen rakenne tai prosessi, jota voidaan nimittää minäksi. Yksi minän tärkeimmistä ominaisuuksista, kyky kontrolloida omaa toimintaa, kehittyy jo varhain ja sen pysyvyys on suuri. Impulsiivisilla lapsilla on suuria vaikeuksia koulussa ja muissakin kestävyyttä vaativissa asioissa. Levottomien, impulsiivisten lasten itsehillintää ja itsekontrollia voidaan tukea kahdella tavalla. He tarvitsevat turvallisen ympäristön ja ohjausta välittömien tarpeiden tyydytyksen siirtämisessä. Pitkäjänteisyys on ominaisuus, joka kehittyy harjoittelemalla."()http://www.utaj.fi/koulu/psykologia/sangin_opet/johdant.html

3. "By the time an average toddler reaches 18 months they will discover themselves and recognize their own reflection in the mirror. By the age of 24 months the toddler will observe and relate their own actions to those actions of other people and the surrounding environment"(https://en.wikipedia.org/wiki/Self-awareness#Infancy_and_early_childhood) 

Edellisen lainauksen perusteella korjaan tässä alkuperäisen lauseeni muotoon:

"Aikaa tämän metodin kirjoittamiseen on koko elämä, alkaen "tabula rasa" -vaiheen päättymisestä noin 18kk iästä aina tajunnnan sammumiseen saakka.

8 kommenttia:

  1. Ruukinmatruuna kirjoitti blogissaan, että stoalaisuus tekee ihmisestä robotin. Se johtaa täydelliseen eettiseen välinpitämättömyydeen. Ja ainoa, mitä pahuus tarvitsee voittaakseen, on se, että hyvikset ovat apaattisia.

    Filosofi Bertrand Russell osoitti ristiriidan stoalaisen hyvekäsityksen sekä aposteriorisen reaalimaailman välillä. Jos hyve ja hyveellinen elämä on ainoa hyvä, ei ole mitään syytä vastustaa julmuutta, vääryyttä ja yhteiskunnallisia tahi sosiaalisia epäoikeudenmukaisuuksia, koska nuo tilaisuudet tarjoavat hyveelliselle kärsijälle mitä mainioimmat tilaisuudet hyveellisyytensä harjoittamiseen. Mutta asialla on vielä toinenkin, synkempi, puolensa. Nykypäivänä hyveellisyydestä on vaikeaa innostua, jos sen avulla ei kykene saavuttamaan mitään tai saamaan mitään aikaan - tai, mikä pahempaa: jos hyveellisyydellä saa itsensä vain entistä pahempaan liemeen. Me voimme ihailla lääkäriä, joka panee kulkutautiepidemian aikana itsensä alttiiksi vaaralle, koska pidämme tautia pahana asiana ja näin lääkäri vähentää pahuutta maailmassa. Mutta jos pahuutta ei ole olemassa per sé kuten stoalaiset opettavat, niin eikö lääkäri voisi tällöin jäädä mukavasti kotiin ja pitää siellä vastaanottoa?

    Järkiajattelu ja askeesi voivat tehdä ihmisestä pyhimyksen, mutta ne voivat tehdä hänestä myös hirviön. Ei tarvitse ajatella kuin Adolf Hitleriä, joka oli absolutisti, vegetaristi ja eli selibaatissa. Hänkin ajatteli järjellään tunteittensa sijaan ja erittäin stoalaisesti. Lopputulos oli katastrofi. Marcus Aureliuksen "filosofikeisarilla" ja Adolf Hitlerin "tyrannilla, jolla on filosofinen agenda" ei ole mitään periaatteellista eroa, ja Niccoló Machiavelli aivan eritysesti varoittaa filosofikeisareista - juuri tästä syystä.

    Järkiajattelun ongelmat ovat helposti osoitettavissa. Etiikka voi perustua ainoastaan tunteisiin, ei milloinkaan järkeen, ja kaasukammio on järkiajattelun tulos. Kaasukammio on se, mitä tapahtuu, kun rationalismi kohtaa eugeniikan. Ja joka ainoalla ei-katolisella maalla oli 1900-luvulla oma eugeniikkaohjelmansa. Ruotsissa suunniteltiin vakavasti vammaisten kaasuttamista 1910-luvulla. Ja lopputulos oli ensin Aktion T4 ja lopulta holokausti. Järkiajattelu johti hirveään katastrofiin. Samalla tavoin sosialismi - tieteellinen maailmankatsomus, joka pohjasi järkiajatteluun - sai aikaan sata miljoonaa ruumista. Ei hyvä.

    Tyypillinen suomalainen henkirikos on kännipäissä kuohuksissa tehty tappo. Mutta silloin, kun henkirikos tehdään järkiperustein ja vakaan harkinnan jälkeen, rikosnimike on toinen. Se on murha.

    Tappo, varsinkin juovuksissa, on toki osoitus ihmisen eläimellisestä alkuperästä, mutta murha, joka tehdään vakaan harkinnan jälkeen ja tahallisesti, ei ole. Yleensä murhassa on tahallisuuden asteena vielä dolus determinatus eli tarkoitustahallisuus: tarkoitus tehdä rikos sellaisena kuin mitä se on laissa määritelty. Tämä puolestaan ei edellytä eläimellisyyttä vaan ymmärtämystä oikeasta ja väärästä sekä tietoista valintaa toimia väärin.

    Ja murha on äärimmäisen helppo toteuttaa toimimalla vain järkiperustein ja hämärryttämällä sellaiset typerät käsitteet kuin "hyvyys" ja "pahuus".

    VastaaPoista
  2. Tuossa ajattelussasi on lisäksi virhe. Ihminen ei kertakaikkiaan ole tabula rasa, vaan hänen geeninsä ovat syväkoodanneet sinne häneen ajattelumekanismit ja luonteenpiirteet.

    Mitä ihmisen impulssikontrolliin tulee, niin optimismisi on katteeton. Se, kuinka kykenevä ihminen on impulssikontrolliin, riippuu lähes yksinomaan hänen geeneistään. Impulssikontrolli kulkee vahvasti ÄO:hon kytkeytyneenä. On ihmisiä, jotka kertakaikkiaan eivät kykene minkäänlaiseen impulssikontrolliin. Samoin kyky impulssikontrolliin riippuu vahvasti ihmisen Cavalli-Sforza -geeniklusterista. Tämä on helposti todennettavissa vaikkapa katsomalla väkivalta-, seksuaali-, järjestys- ja omaisuusrikoksiin syyllistyneiden ihmisten etnogeneettistä taustaa. Jotkut geneettiset ryhmät ovat siellä yliedustettuina kun taas toiset loistavat poissaolollaan. Tämä ei ole rasismia vaan fakta.

    Kun puhumme "ihmisen normaalista impulssikontrollista", tarkoitamme sillä "valkoihoisen suomalaisen heteromiehen ÄO:lla 100+" impulssikontrollia. Tiedämme vallan hyvin, että testosteronin pitoisuus veressä laskee impulssikontrollia rajusti, ja että hormonit, eivät suinkaan järki, säätelevät käytöstämme. Tämä on jälleen heikkous teoriassasi. Ihmiset eivät kertakaikkiaan ole järkiolentoja ja suurin osa ihmisistä ei kertakaikkiaan kykene tukahduttamaan impulssejaan, viettejään, vaistojaan ja himojaan. Koska hormonit.

    Ihmisyys voidaan tiivistää neljään sanaan: ahneus, irstaus, laiskuus ja typeryys. Miksi näin? Koska geenimme. Ahneus on sitä, että haluamme haalia itsellemme mahdollisimman paljon resursseja ja sabotoida kilpailijoitamme. Irstaus on sitä, että haluamme levittää geenimme mahdollisimman laajalle ja sabotoida kilpailijoitamme. Laiskuus on sitä, että haluamme selvitä mahdollisimman helpolla ja olla käyttämättä enempää resursseja kuin minimissään tarvitsee. Typeryys on sitä, että ajattelemme mieluummin tunteillamme kuin järjellämme.

    Sanalla sanoen, ihmiskunnalla ei ole toivoa tässä maailmassa. Ainoa mahdollisuutemme on päästä vapaaksi samsarasta ja pois tästä maailmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Im: "Tuossa ajattelussasi on lisäksi virhe. Ihminen ei kertakaikkiaan ole tabula rasa, vaan hänen geeninsä ovat syväkoodanneet sinne häneen ajattelumekanismit ja luonteenpiirteet."

      Ei ollut suoranaista virhettä, mutta ilmaisin "tabula rasan" sijainnin mallissa epäselkeästi (kaksitulkintaisesti). Lisäsin alkuperäiseen tekstiini lainaukset [2] ja [3], joiden avulla "tabula rasa" -viittaus kohdistuu yksiselitteisen selkeästi vain "Järki" -luokassa olevaan "ajattele" -metodiin.

      Poista
    2. Mallin sanallisen kuvauksen ja itse mallin väliltä löytyi ristiriita: Kuvasin alunperin mallia sanomalla: "@overwrite ... annotaatiolla merkityn (itse kirjoitetun) metodin avulla ylikirjoitetaan periytetyssä luokassa sijaitsevan samannimisen metodin valmis ja oletusarvoinen toiminnallisuus."

      Pelkkä @overwrite -annotaatio ei kuitenkaan olio-ohjelmoinnissa riitä siihen, että "Järki" -luokan "ajattele" -metodi kutsuisi oletusarvoisesti periytetyn "Tunteet" -luokan saman nimistä metodia, vaan tämä metodikutsu joudutaan erikseen kirjoittamaan näkyviin, siis näin:


      boolean paluuarvo = false;
      ...
      // Oletusarvoisesti järki antaa luvan tunnetasolla tapahtuvaan ajatteluun, siksi tunnetason ajattele -metodin kutsuminen ei ole oletusarvoisesti if -ehdon sisällä:

      paluuarvo = super.ajattele();

      // Oletusarvoisesti järkitasolta palautetaan se sama. mitä tunnetason ajattelu palauttaa, ja luullaan paluuarvoa järkitason ajatteluksi (järjen ääneksi), vaikka paluuarvo on oletusarvoisesti ja tosiasiallisesti peräisin tunnetasolla sijaitsevasta ajattele() -metodista:
      return paluuarvo;


      Mallin ajatuksellinen määrittely oli siis oikein, mutta mallin toteutus jäi kiireessä hieman määrittelyä vajaammaksi.

      Poista
    3. Im: "Tuossa ajattelussasi on lisäksi virhe. Ihminen ei kertakaikkiaan ole tabula rasa,,,"

      Lisäsin malliini tabulaRasa -muuttujan, joten nyt mallini on yksitulkintainen tämän asian suhteen:


      // Oletusarvoisesti ja pohjimmiltaan (siis ihmisyksilön synnyttyä) hänen muistinsa on tyhjä ja
      // hänen sanavarastonsa koko on nolla, jonka vuoksi sanojen käyttämiseen perustuva "Järki" -tason
      // -ajattelu ei ole vielä mahdollista. Siksi oletusarvoisesti (siis lähtötilanteessa) tabulaRasa
      // -muuttuja täytyy alustaa arvoon true:
      boolean tabulaRasa = true;
      ...
      if( ikäVuosina > 1.5){
      tabulaRasa = false;
      }
      ...
      if( tabulaRasa == true ){
      // Ennen minätietoisuuden syntymistä vain "Tunteet" -tasolla tapahtuva ajattelu on mahdollista:
      return super.ajattele();
      }

      Poista
    4. Im: "Tuossa ajattelussasi on lisäksi virhe. Ihminen ... hänen geeninsä ovat syväkoodanneet sinne häneen ajattelumekanismit ja luonteenpiirteet."

      Ei ollut virhettä, koska geenien vaikutus malliin oli selitetty kommenteissa.
      Lisäsin nyt malliini geenien vaikutuksen, nyt mallini on yksitulkintainen geenien vaikutusmekanismien sijaintien suhteen:

      public class Tunteet implements SimpanssinGeenit{
      ...
      public class Järki extends Tunteet implements IhmisenAinutlaatuisetGeenit{

      Poista
    5. Voit saivarrella juuri niin kauan kuin haluat, mutta niin kauan kun a) et myönnä, että ihminen on pohjimmiltaan paha b) et myönnä, että myös itse olet pohjimmiltasi paha c) et ryhdy tekemään asialle yhtään mitään, olet tuomittu toistamaan sitä pahuutta. Aina maailman tappiin asti.

      Poista
  3. Sitten vielä hallintakeskuksesta (locus of control). Olet syyttänyt ruukinmatruunaa siitä, että hänellä olisi ulkoinen hallintakeskus. Näin ei testien mukaan ole. Ruukinmatruunalla se on melko tarkkaan ulkoisen ja sisäisen välissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ruukinmatruuna on inhorealisti: hän näkee asiat sellaisina kuin ne ovat, ei sellaisina kuin hän haluaisi niiden olevan. Ihminen, jolla on sisäinen hallintakeskus, näkee asiat sellaisena kuin mitä hän haluaa niiden olevan ja kuvittelee kykenevänsä omilla valinnoillaan ja omalla tahdollaan vaikuttamaan sataprosenttisesti omaan kohtaloonsa. Tämä vastaa aika hyvin narsismin etiologiaa: eli että omataan illuusio omasta täydellisyydestä ja kaikkivoipaisuudesta. Vastaavasti ihminen, jolla on ulkoinen hallintakeskus, kuvittelee olevansa täysin kohtalon armoilla ja pelkkä ajopuu elämän myrskyissä. Tämä vastaa aika hyvin sosialistin mielenmaisemaa. On kuin narsistinen ja sosialistinen psyyke olisivat toisensa vastakohtia.

    Todellisuus on jälleen siinä välissä. Olemme oman onnemme seppiä, mutta kaikilla ei ole samanlaista pajaa. Joillakin on täydellinen metalliverstas kaikkine koneineen, kun taas jollakulla toisella on pelkkä pallogrilli ja pätkä ratakiskoa alasimena. Genetiikkamme sekä yhteiskunnan ulkoiset olosuhteet sanelevat pitkälti sen, mitä meistä tulee ja mikä meille on mahdollista. Tuhkimotarinoita tapahtuu, mutta ne ovat poikkeus, eivät sääntö. Samoin aivan puhtaalla sattumalla on suuri merkitys siitä, mitä meistä tulee ja millaisia. Tämä on asia, jonka X-sukupolvi on joutunut oppimaan katkerimman kautta - ja meitä nuoremmat vielä katkerammin.

    Tämä on jälleen se syy, miksi olet yksiselitteisesti väärässä. Niin kauan kun kiellämme ihmisen pohjimmaisen pahuuden ja kuvittelemme ihmisen pohjimmiltaan hyväksi, olemme tuomittuja toistamaan kaiken saman pahuuden ja virheet kerta toisensa jälkeen sukupolvesta toiseen. Buddhalaisuus lähtee käsityksestä että ihminen on pohjimmiltaan paha mutta hänellä on kyky hyvään. [Kristinusko kiistää, että ihmisellä itsellään olisi edes kykyä mihinkään hyvään]. Mutta se ikävä tosiasia on, että vain aniharva ihminen kykenee ylipäänsä minkäänlaiseen impulssikontrolliin saati tunnistamaan pahuutta itsessään, puhumattakaan että kykenisi itse sille mitään tekemään.

    Ruukinmatruuna itse myöntää olevansa paha. Siksi hän on ryhtynyt tekemään asialle jotain. Tämä on realismia.

    VastaaPoista